Työ

Työttömyys

Posted by Vappu

Työttömyys on länsimaisen teollisuusyhteiskunnan yksi suurimpia ongelmia. Työttömyys on Suomessa huipussaan, ja työttömyys puolestaan laskee elintasoa. Maassa, jossa on myös hurja määrä yksinäisiä, masentuneita ja syrjäytyneitä, yleistä elintasoa sekä työn mukanaan tuomia etuja, kuten sosiaalista piiriä, on pidettävä yllä ihmisten hyvinvoinnin tukemiseksi.

Työttömyys

Nykyhallitus kiistelee, johtuuko työttömyys valtion tarjoamien tukien suuruudesta vai kenties ilmaisesta koulutusjärjestelmästämme. Toiset pitävät Suomen väestön vanhenemista suurimpana syypäänä lamaan ja siitä seuranneeseen työvoimakriisiin. Talouden heikentyessä uusia työpaikkoja ei yksinkertaisesti synny. Kuitenkin samanaikaisesti maahanmuutto tuo jatkuvasti uusia tekijöitä kilpailemaan rajoitetuista olemassa olevista työpaikoista. On kuitenkin huomioitava, että työttömyystilastot ja se, kuka lasketaan työttömäksi milloinkin ei ole ihan yksiselitteistä. Tilastoja on helppo vääristää siihen suuntaan, mikä sopii julkaisijan agendaan, sillä työttömyys ei ole aivan mustavalkoista. Taloustieteessä kerrotaan, että myös työttömät ovat välttämättömiä yhteiskunnalle, sillä ilman työttömiä palkkatasot lähtisivät hurjaan nousuun vaikuttaen inflaatioon. Kyseessä on “luonnollinen työttömyysaste”.

Työttömyys Suomessa

Tilastokeskuksen mukaan työttömyys on itse asiassa laskenut vuodesta 2016. Vuonna 2017 työttömyysprosentti oli 7,1%, joka tietää yhden prosenttiyksikön laskua edellisestä vuodesta. Kuitenkin maamme pieneen väkilukuun nähden tuntuu hurjalta, että vuonna 2016 oli päivittäin keskimäärin 348 767 työtöntä työnhakijaa kirjoilla. Tähän lukuun on laskettuna myös kokopäiväisesti lomautetut työntekijät, jotka muodostavat yhteensä 13% työvoimasta. Avoimia työpaikkoja oli Tilastokeskuksen tutkimuksen aikana 20 500, eli huomattavasti vähemmän, kuin työttömien määrä. Kun mietitään tilastojen vääristymistä, todellinen työttömyystilanne on pahimmillaan vielä suurempaa kuin mitä tilastot näyttävät, sillä työttömyyslukemiin ei välttämättä lasketa eri tukitoimilla työllistettyjä henkilöitä kuten esimerkiksi Kelan työkokeiluissa tai kuntouttavassa työtoiminnassa olevia työttömiä. Nämä ihmiset ovat käytännössä työttömiä, vaikka kävisivät kokopäivätyössä, sillä työstä ei makseta sellaista korvausta, millä voisi elää eikä ihminen ole virallisesti palkkatyösuhteessa, edes määräaikaisessa sellaisessa.Tilastojen mukaan huonoiten työllistyvät ovat humanistisen ja luonnontieteellisen koulutuksen käyneet henkilöt. Terveys- ja sosiaalialan koulutuksen saaneet työllistyivät parhaiten. Luonnollisesti kaikkein huonoiten työllistyvät ne henkilöt, joilla ei ole minkään alan ammatillista koulutusta. Eniten työttömyyttä on vuonna 2017 tehdyn tutkimuksen mukaan Pohjois-Karjalassa, jossa työttömyysaste on 14,5%, ja Kaakkois-Suomessa, jossa työttömyysaste on 13%. Alimmat työttömyysprosentit löytyivät Ahvenanmaalta (alle 4%) ja ruotsinkielisellä Pohjanmaalla (7%). Pori, Jyväskylä ja Lahti lukeutuivat niihin suuriin kaupunkeihin, jotka kärsivät pahimmin työttömyydestä. 1990-luvun alussa Porissa on kerrottu olevan joka neljäs työvoimaan kuuluva ihminen vailla töitä. Työttömyyttä voi tutkia muun muassa ELY-keskuksen vuonna 2018 tekemästä tutkimuksesta.

Työttömyys Suomessa

Työttömyys Suomessa maksoi vuonna 2015 7,6 miljardia euroa. Samana vuonna liki 700 000:lle suomalaiselle maksettiin työttömyysetuuksia. Suurimmat työttömyydestä johtuneet menot koituivat ansioturvasta (3 miljardia euroa), perusturvasta (2,1 miljardia euroa), ansioturva työeläkemaksuista (0,8 miljardia euroa), työttömien asumistuesta (0,6 miljardia euroa), työttömien toimeentuloturvasta (0,34 miljardia euroa) sekä työvoima- ja yrittäjyyspalveluista (0,6 miljardia euroa). Parhaana vuonna työttömyyteen liittyvä ansio- ja perusturva on maksanut valtiolle “vain” 2,5 miljardia euroa (verrattuna vuoden 2015 5,1 miljardiin euroon). Toki osa valtion maksamista etuuksista palautuvat veroina seuraavana vuonna. Palautuvan osion arvellaan olevan noin 1,3 miljardia euroa. Edes yhden prosentin työllisyyden nousun arvellaan laskevan sosiaalimenoja noin 0,4 miljardia euroa sekä lisäävän varotuloja 1,2 miljardilla eurolla. Valtiontalous paranisi siis 1,5 miljardilla eurolla, jos työttömyys laskisi yhden prosenttiyksikön verran. Tulevaisuus ei kuitenkaan näytä ruusuiselta, sillä teknologian kehityksen myötä tekoälyn arvellaan vievän vielä monia työpaikkoja.