Työ

Suomen työttömyysaste

Posted by Vappu

Suomen työttömyys on jatkuvasti isojen puheenaiheiden listalla ja siitä puhutaan jatkuvasti.

Suomen työttömyysaste

Sen eteen yritetään myös tehdä jatkuvasti töitä, jotta se saataisiin laskuun. Sen työstäminen on kuitenkin hankalaa ja siihen liittyy monia erinäköisiä ongelmia jotka saattavat olla hyvinkin moniulotteisia. Työttömyydestä kuitenkin puhutaan jatkuvasti ja eduskunta ajaa jatkuvasti erilaisia ohjelmia, jotta työttömyys saataisiin kytkettyä pois. Tämä on kuitenkin erittäin pitkäaikainen projekti ja osittain työttömyyttä on mahdoton kytkeä kokonaan pois. Tätä voidaan kuitenkin edes auttaa monella tavalla kuten erilaisilla yrittäjyyttä kannustavilla ohjelmilla ja työttömien kannustamisella työelämään erilaisten kannustusohjelmien kautta.Tällä hetkellä Suomen työttömyysprosentti on 6,7 %, joka on erittäin pieni verratessa sitä muuhun Eurooppaan. Tämä ei kuitenkaan kerro koko lukemaa ja usein työttömiä on enemmän kun katsotaan työttömyysturvien ulkopuolelle jääneet ja tukitoimilla työllistetyt. Tämä prosentti kuitenkin laskee jatkuvasti ja viime vuosina se on laskenut jopa enemmän. Esimerkiksi vuonna 2016 työttömyysprosentti oli 13 %, joka tarkoittaa, että se on nykyään yli 5 prosenttia pienempi. Tämä tarkoittaa, että vuonna 2016 työttömien määrä oli Suomessa 348 767, joka on suuri jos katsotaan Suomen väestön määrää. Tutkimuksen mukaan myös humanistisen ja luonnontieteellisen koulutuksen saaneet työllistyvät huomattavasti vähemmän, kuin muille aloille työllistyneet. Näiden lisäksi ongelmana on myös niin sanonut keikkatyöntekijät, joiden prosenttimäärää on vaikea arvioida. Tällöin heitä ei lasketa työttömiksi, koska he työllistävät itse itsensä. Heidän lasketaan itsetyöllistyviksi, vaikka he eivät saisi työstään varsinaista palkkaa tai jos keikkojen määrää ei ole riittävä tienatakseen tarpeeksi elämiseen. Silloin usein joudutaan tekemään iso paperiselvitys, joilla arvioidaan, että onko henkilö oikeutettu erilaisiin avustuksiin. Tämä on etenkin taiteellisilla aloilla työskentelevien tai sinne hakevien ongelma. Tätä kuitenkin yritetään työstää kokoajan ja asettaa heille jokin perustoimeentulo, jonka saa silloin, jos töitä ei ole riittävästi elämisen kulujen maksamiseen. Ikävä kyllä heitä ei voida laskea kokonaan työttömiksi, jolloin he olisivat oikeutettuja työttömyystukeen. Tämäkin kuitenkin saattaa vaihdella tapauskohtaisesti, joten jokaisen oikeus eri tukeen vaihtelee yksilöllisistä syitä.

Alueelliset erot työttömyydessä

Työttömyydessä on myös erilaisia alueellisia eroja, jotka ovat riippuvaisia erinäköisistä tekijöistä. On varmasti sanomattakin selvää, että työttömyys on pienempää isoissa kaupungeissa ja etelässä, jos työpaikkojakin on tarjolla huomattavasti enemmän. Suurimmat työttömyydestä kärsivät paikat ovat siis usein pienempiä kaupunkeja ja kuntia, joissa työpaikkojen määrä on pienempi asukkaita kohti. Tähän tietenkin vaikuttaa myös nykyajan kaupungistuminen, jolloin yhä enemmän väkeä muuttaa pois pienemmistä paikoista kaupunkeihin. Tämä aiheuttaa kuluttamisen loppumisen pienillä paikoilla, jolloin yrityksiä hakeutuu konkurssiin ja yhä useampi menettää työpaikan tämän takia. Uusia yrityksiä ei myöskään synny silloin kun nuoriso muuttaa isompiin kaupunkeihin. Tämä vaikuttaa Suomen asumattomuuteen, jolloin kaupungit täyttyvät ja asunnoista tulee jopa pulaa, kun maaseudulla asunnot tyhjenevät ja asujista tulee pulaa.

Alueelliset erot työttömyydessä

Vuoden 2017 tehdyn tutkimuksen mukaan suurin työttömyysaste oli Pohjois-Karjalassa ja Kaakkois-Suomessa. Vähiten työttömyyttä taas oli Ahvenanmaalla ja ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Yksittäisistä kaupungeista eniten työttömyyttä esiintyi Sallassa, Lieksassa, Enontekiöllä, Juukassa ja Tohmajärvellä. Vähiten työttömiä oli taas ruotsinkielisessä Luodossa ja Pedersörellä. Suurista kaupungeista vuonna 2018 tehdyn tutkimuksen mukaan eniten työttömyyttä oli Joensuussa, Lahdessa ja Turussa kun taas vähiten oli Espoossa, Vantaalla ja Helsingissä. Kuten suurimpien kaupunkien kohdalla näkyykin, niin työttömyyteen vaikuttaa huomattavasti kaupungin koko ja sen viereiset kunnat. Esimerkiksi Espoossa työttömyys oli kaikkein vähäisintä. Nimittäin suurin osa Espoon asukkaista matkustaa Helsingin puolella töihin.