Työ

Nuoret töihin!

Posted by Vappu

Nuorten työttömyys on hälyttävän korkealla tasolla, ja nuorison syrjäytyneisyys näkyy yhteiskunnassamme. Vuonna 2017 uutisoitiin, että lähes joka neljäs nuori on työttömänä.

Nuorisotyöttömyys nousee vaarallista vauhtia, sillä 2017 vuoden tilastot olivat nousseet peräti 2,5 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Huomattavaa on se, että työttömyystilastot ovat kokonaisuudessaan laskeneet edellisestä vuodesta. 15-24-vuotiaita työttömiä oli 63000 vuonna 2017. Tosin tilastoja on tarkasteltava hieman kriittisin silmin, niitä onkin kritisoitu julkisesti todellisuuden vääristämisen ansiosta. On ihan odotettavissa, että 15-vuotiaista monet ovat työttöminä, sillä nuoret pääsääntöisesti opiskelevat sekä asuvat vielä vanhempiensa huollettavina tuossa iässä. Silti Suomen työttömyysepidemiaa ei voi kieltää, ei myöskään nuorison kannalta.

Nuoret töihin!

Vuonna 2018 OECD selvitti hieman todenmukaisemmin nuorisotyöttömyyttä tutkimalla todellisessa työiässä olevien työttömyyttä. Tutkimus paljasti jälleen, että lähes joka neljännes suomalainen 20-24-vuotias mies on työttömänä. Kyseinen ryhmä ei myöskään ole koulutuksessa tai muussa toiminnassa, vaan toimeettomana. Puhutaan lähes 25 prosentin työttömyystasosta nuorison keskuudessa. Poliittiset joukkueet ovat tarttuneet näihin tilastoihin kertoen, että nuoren heikko asema työmarkkinoilla aiheuttaa epävarmuutta ja toivottomuutta. Tämä vuorostaan lisää syrjäytyneisyyttä ja mielenterveysongelmia, joista suomalaiset nuoret kärsivät tilastollisesti myös massiivisesti. Lisäksi eräät poliitikot väittävät, että nuorisotyöttömyys saattaa olla syynä syntyvyyden vähäisyyteen, sillä nuoret eivät halua aloittaa perhettä kun toimeentulo on niin epävakaata. Työ- ja elinkeinotoimisto on myös säännöllisesti julkaissut tutkimuksia koskien nuorisotyöttömyyttä. Heidän tilastonsa perustuvat TE-toimiston listoilla oleviin työttömiin työnhakijoihin, jotka eivät ole päätoimisia opiskelijoita. Työvoimatoimiston tietojen mukaan työttömiä 20-29-vuotiaita oli vuonna 2017 vain 6527. Tämä ei kuitenkaan kuvasta niitä työttömiä, jotka eivät ole rekisteröityneet työttömäksi työnhakijaksi, toisin sanoen ne saavat elantonsa muualta, kuin Kelalta. Kaikki edellä mainitut tutkimukset pistävät miesten työttömyysasteen korkeammalle kuin naisten. Tutkimus koski ainoastaan Helsinkiläisiä – työttömyyden voi olettaa olevan huomattavasti korkeampaa syrjäisemmillä seuduilla, missä on vähemmän työpaikkoja tarjolla.

Nuoret töihin! -hanke

Nuoret töihin! ei niinkään ole hanke kuin julkinen tarjouskilpailu. Itse olen kokenut helpommaksi ajatella asiaa hankkeena. Kyseessä on siis kilpailutus, joka hakee palvelua, jolla autetaan alle 30-vuotiaita työttömiä nuoria löytämään töitä. Lisäksi palveluihin kuuluisi nuorten rohkaiseminen sekä ohjaus yrittäjyyden pariin. Päätavoite on löytää uudenlaisia palveluliiketoimintoja, jotka tukevat työllisyyden sekä yrittäjyyden kasvua. Ajatuksena olisi rakentaa kokonainen näitä palveluita tarjoava oma markkina. Ostopalvelun pääpaino on tukea yksityisten palvelumarkkinoiden kehittymistä. Samalla pyritään lisäämään joustavuutta, monipuolisuutta ja asiakaslähtöisyyttä kyseisissä palveluissa. Valtio on siis päättänyt rahallisesti panostaa tulosperusteisten hankintojen resurssointia työ- ja elinkeinohallinnossa. Muun muassa Pohjois-Savon kunta tarttui haasteeseen. Heidän TE-toimisto mainostaa, että nuoren työnhakijan tulisi työllistyä viimeistään kuuden kuukauden päästä palvelun aloittamisesta. Alkuperäisen ehdotuksen toimintamallin mukaisesti palvelussa käydään läpi muun muassa liiketoimintasuunnitelman tekoa yrittäjyyttä varten. Myös yrittäjänä työllistyminen on keskeinen osa palvelua. Toiminta on siis erittäin hyödyllistä nuorelle yrittäjyyttä tavoittelevalle, ja lisäksi toiminta kerryttää aktiivimallin mukaista aktiivisuutta. Toistaiseksi ei vielä ole tietoa kunnan tarjoaman palvelun menestyksestä.

Nuoret töihin! -hanke

On selvää, että niin valtio kuin kunnat yrittävät tehdä asioita nuorten työllistymisen eteen. Kyseenalaistavaksi kuitenkin jää, tekevätkö he todellisuudessa tarpeeksi. Suurin osa kritiikista on kohdistunut juuri siihen, ettei palveluiden päämääränä ole edesauttaa nuorison työllistymistä vaan parannella tilastoja. Tämän johdosta esille on noussut useampia keskusteluja, joissa väitetään tilastoja vääristetyiksi, monesta eri syystä. Oli miten oli, täytyy ihmetellä miksi nuorisotyöttömyys on niin korkealla tasolla. Selvittämällä todelliset syyt, voisi olla helpompaa paneutua ratkaisuihin.