Työ

Kannattaako kouluttautuminen?

Posted by Vappu

Asia, joka on mietityttänyt sukupolvia yksi toisensa jälkeen on se, kannattaako pitkä kouluttautuminen vai onko hyödyllisempää hypätä suoraan työelämään?

Kannattaako kouluttautuminen?

Yleinen harhaluulo lienee, että jos ei ole käynyt kouluja ei voi saada hyväpalkkaista työtä. Toisaalta moni erittäin hyvin menestyvä suomalainen on saanut jalkansa oven väliin joko suhteilla tai olemalla oikeassa paikkaan oikeaan aikaan. Samanaikaisesti Suomessa on hurja määrä korkeasti akateemisesti kouluttautuneita työttömiä. Toki tilanne ja vaihtoehdot riippuvat aina myös ihmisen omasta elämäntilanteesta ja pitempiaikaisista tavoitteista. Seuraavaksi pohdimme muutamaa väittämää koskien koulutatutumista ja työelämää

Saako korkeakoulutettu automaattisesti paremman palkan?

Uutisten mukaan korkeakoulutettujen työttömien määrä vähenee ympäri Suomea. Kuitenkin työttömyys on hurjan korkealla tasolla koko maassa, eikä korkeakoulutetut ole poissuljettuja tästä ilmiöstä. Onneksemme Suomessa on ilmainen koulutusjärjestelmä valtion antaman rahallisen tuen lisäksi – Suomessa siis kannustetaan ihmisiä opiskelemaan. Tämä on kuitenkin saattanut johtaa siihen, että maassamme on ylitarjontaa korkeakoulutetuista tekijöistä. Lisäksi korkeakoulutetulle tulisi maksaa enemmän osaamisestaan kuin esimerkiksi ammattitutkinnon omaavalle. Seurauksena monet yritykset pyrkivät palkkaamaan vähemmän koulutettuja henkilöitä jättäen korkeakoulutetut ilman työpaikkaa. Toki maassamme on myös olemassaolevia lakeja, jotka pyrkivät estämään edellä mainittua tilannetta. Esimerkiksi sosiaalityöntekijän rooliin on palkattava ensisijaisesti sosiaalityöntekijän ylemmästä korkeakoulututkinnosta valmistunut henkilö. Vasta sitten, jos ei löydy sopivaa korkeakoulutettua henkilöä täyttämään roolia, voi tarjota työpaikkaa soveltuvan koulutuksen omaavalle henkilölle.Toinen asia, joka ajaa ikuiseen oravanpyörään on seuraava ilmiö: työpaikka vaatii konkreettista työkokemusta, mutta mistä saa työkokemusta kun mikään firma ei palkkaa, ilman sitä?! Etenkin korkeakoulutetuilla ilmenee tätä ongelmaa, sillä voisi olettaa korkeasti koulutetun henkilön hakevan työpaikkoja, jotka ovat päätehtäviltään astetta haastavampia. Tämä vuorostaan lisää työnantajien vaatimuksia muun muassa kokemuksen suhteen. Seurauksena on, että korkeakoulutettujen on kuitenkin niin sanotusti aloitettava pohjalta kerryttääkseen tarvittavan työkokemuksen, jonka parempaa palkkaa tarjoava työnantaja tai työpaikka vaatii. Kuitenkin on totta, että useammiten korkeakoulutetuille henkilöille suunnatut työpaikat tarjoavat korkeampaa palkkaa. Väite on siis sekä totta että tarua – vaikka korkeakoulutetuille tekijöille usein tarjotaan parempaa palkkaa, ei ole itsestäänselvyys, että korkeakoulutettu välttämättä edes saa työpaikkaa heti valmistuttuaan. Myös korkeakoulutettujen on usein tehtävä kovasti töitä päästääkseen etenemään urallaan, eikä parempi palkka määräydy millään tavalla automaattisesti koulutusvuosien mukaan.

Onko väliä mille alalle kouluttaudun?

Onko väliä mille alalle kouluttaudun?

Tämä saattaa tuntua itsestäänselvältä väitteeltä, eihän rekkakuski voi toimia sairaanhoitajana. Kuitenkin monissa muissa maissa esimerkiksi yliopistotutkinnon nimikkeellä ei ole niinkään väliä, tärkeintä on se, että sellainen on hankittuna. Muun muassa Briteissä useammat työnantajat vaativat alempaa korkeakoulututkintoa työnpaikan hakijalta, kuitenkaan tutkintoalalla ei usein ole väliä – filosofian kandidaatti on yhtä pätevä hakemaan henkilökohtaisen avustajan pestiä kuin terveystiedon kandidaatti.

Suomessa kuitenkin on ehdottoman tärkeätä hankkia oikea koulutus, sillä jokainen ala tarvitsee juuri sen alan pätevyyden. Monet työpaikat ovat lain sitomia vaatimaan juuri tiettyä koulutusta, esimerkiksi sosionomin työhön saatetaan vaatia Valviran laillistama ammattihenkilö, ja Valviralla on puolestaan tiukat kriteerit siitä, kenet he voivat laillistaa. Muun muassa ulkomailla koulutuksensa saanut henkilö ei voi Suomessa toimia laillistettuna sosionomina.

Onko esimerkiksi ammattitutkinnon käynyt vähemmän pätevä?

Alemman tason koulutuksen käynyt henkilö ei missään nimessä ole vähemmän pätevä, tai ‘huonompi’, kuin korkeakoulutettu. Jokaisella työtehtävällä on omat vaatimukset, ja Suomen koulutusjärjestelmä vastaa tätä. Näin ollen ansaitaakseen esimerkiksi lähihoitajan pätevyyden tarvitsee käydä ammattitutkinto, lakimieheltä puolestaan vaaditaan korkeakoulututkinto. Lähihoitajan ja lakimiehen tehtävät yksinkertaisesti vaativat eri muotoista opiskelua eri oppilaitoksessa. Jotkut alat saattavat vaatia enemmän käytännön harjoittelua, toiset ovat enemmän teoriapainotteisia. Se ei tee toisesta toista pätevämpää, eihän lakimieskään voi hakea työtehtävää, johon vaaditaan lähihoitajaa